sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Helmikuun harmaa ravintolapäivä




Tihkusateisen ja ikävän tuhruisen sunnuntaipäivän ruokailu oli tarkoitus kuitata tänään kokonaisuudessaan ravintolapäivän antimilla, päivällä lounas jossain pop-up-ravintolassa ja joistain muista paikoista mukaan pieniä take-away-annoksia illalla kotona lämmitettäväksi. Mutta ruokabloggajille tulikin ongelma: mistä sitä ruokaa lähtisi tällä kertaa etsimään… Muutenkin tämä helmikuun ravintolapäivä näyttää olevan vuodesta toiseen se kaikkein hiljaisin. Onko syynä hiihtoloma? Sää? Jokin muu syy? Emme halunneet mitään sellaista ruokaa, jota olemme juuri itse kokanneet tai johon meillä itsellämmekin on kaapissa/pakastimessa ainekset. Ravintolapäivän annosten pitää olla jotain sellaista spesiaalia, jota itse ei syystä tai toisesta tule laittaneeksi. Makeat kakut ja pullat saivat niinikään jäädä tällä kerralla kokonaan väliin. Ei meille siis mitään makeaa, ei blinejä, ei soppaa, ei italialaista eikä ehkä kalaakaan, kun sitäkin on viime aikoina syöty melko runsaasti. Pari kertaa olemme ravintolapäivänä käyneet syömässä nyhtöpossua, joten ei sitäkään tällä kertaa. Mekö muka ronkeleita?  Kenellä on tämän päivän parhaat tai muuten vaan meille sopivimmat tarjoilut? Kahvila, kahvila, kahvila, kahvila, ei kahviloita kiitos - missä niitä oikeita ruokapaikkoja on, klik, klik, klik, …


Jos asuttaisiin Torniossa, oltaisiin menty heti aamuyöllä hodareille, mutta Helsingistä sinne on vähän liian pitkä matka.

Löytyisikö kenties jotain eksoottista? Kesällä erilaiset Kaukoidän maut olivat tosi hyvin edustettuina, mutta entä nyt. Onhan niitä, mutta kovasti hajallaan eri puolilla kaupunkia. Narinkkatorilla näyttäisi kuitenkin olevan muutama vähän eksoottisempi ruokapaikka: marokkolaista, vietnamilaista, meksikolaista ja perulaista. Perulaiset eivät varmaankaan tarjoile marsua? Vahinko, sillä sitä voisin maistaa. Täytyy joka tapauksessa käydä tsekkaamassa Narinkkatori.




Uuden ylioppilastalon edessä tehdään jäätelöä hiilihappojään nestetypen (korjattu 17.02.) avulla. Mielenkiintoinen juttu, vaikka ihan vaan performanssina. Hyvällä jäätelöllä luulisi olevan kysyntää viileästä säästä huolimatta? Espalla ja Ruttopuistossa on ravintolakartalla R-kirjaimia huomattavasti vähemmän kuin kesän tapahtumapäivinä. Toivottavasti niissä laatu korvaa määrän. Teurastamon alueelle en tällä kertaa ehdi ja se jää nyt näkemättä. Joten takki päälle ja liikenteeseen.

Kaupungilla kiertelystä reppuun lopulta kertyi muutama erilainen annos päivälliseksi, mutta tästä päivästä ei jäänyt ihan yhtä hyvää kuvaa kuin aikaisemmista ravintolapäivistä.


Erityisen pahasti pisti silmään muutama liian(?) professionaalin näköinen ruokakioski, jollaisia hyvinkin ammattimaisilta haiskahtaneita etnisiä ravintoloita näytti jalkautuneen ainakin Narinkkatorille ja Espalle. Olen ymmärtänyt, että ravintolapäivän tarkoitus ei suinkaan ole tarjota päiväksi uutta (verotonta?) liikepaikkaa alv-velvollisille ravintoloille tai kioskeille. Hinnatkin näissä olivat sitä luokkaa, että ympärivuotisesta kahvila-sushi-kioski-kebaberiasta saa samat eväät halvemmalla tai ainakin samaan hintaan – ja kuitin kanssa. Paikoin myyntitiskillä oli jopa suoraan tukusta haettuja munkkipossuja ja berliininmunkkeja, melko suolaisella katteella nekin. Toivottavasti kuitenkin useimmat ravintolapäivän asiakkaat arvostavat enemmän pop-up-ravintoloitsijan itsensä valmistamaa ruokaa ja leivonnaisia. Vielä kivampaa, jos ne valmistetaan tai kypsennetään siinä asiakkaan nähden.



Asiakkaan näkökulmasta muutama toivomus ravintolapäivän pop-up-ravintoloitsijoille:

Soppatykistä tarjoiltu suomalainen hernerokka maistui diplomaatillekin. Etsi kuvasta suurlähettiläs.



* Ole näkyvä. Mitä korkeampi ja värikkäämpi kioski, sitä kauemmas se näkyy ja asiakkaat löytävät perille. Jos sinulla ei ole telttaa, käytä hyväksesi puita ja sähkötolppia (muista purkaa rakennelmat, kun poistut paikalta!). Kerro myös helposti havaittavalla ja luettavalla lapulla, mitä sinulla on tarjolla ja mitä se maksaa.

* Polvenkorkuiselle pöydälle (siihen koiran kuonon korkeudelle) ilman minkäänlaista katosta, avonaiseen astiaan aseteltu myytävä, oli se sitten leivonnaisia tai muuta ruokaa, ei ole kovinkaan houkutteleva.  Sellainen antaa ”vasemmalla kädellä” hutaistun vaikutelman ja jos siitä pitäisi vielä maksaakin, ei kannata ihmetellä jos kauppa ei käy kovin hyvin.

* Asiakkaat haluavat kierrellä ja maistella erilaisia ruokia. Älä tee kovin isoja annoksia. Moni sellainenkin joka haluaisi maistaa ruokiasi, kääntyy pois jos annos näyttää liian suurelta.

Keskittyminen hyödyttää paremmin kuin jos jokainen olisi jossain omassa yksinäisyydessään.

* Yritä keksiä jotain uutta. Tai vaikka jotain perinteistä, jota ei saa juuri mistään. Keskinkertaisia cupcakeseja osaa tehdä kuka tahansa, mutta oliko nyt missään yhtään läskisoosikioskia? Niinpä…

* Varaa sopivia astioita myös take-away-asiakkaille. Solumuovista valmistettu lautanen pitää kyllä lämpimän, mutta sitä ei voi viedä kotiin ilman että puolet ruoasta valuu matkan varrelle. Yritä tehdä diili vaikka lähikauppasi kanssa: saat maanantaina palauttaa ne kannelliset ruokarasiat, joita et sitten tarvinnutkaan?

* Pidä hinnat maltillisina äläkä kuvittele voivasi rahastaa samanlaisia hintoja kuin oikeat ravintolat oikeiden ja koulutettujen ruoka-alan ammattilaisten tekemästä ruoasta. Muista, että oikeassa ravintolassa ruoan hinta kattaa myös tilanvuokrat, palkat ja sosiaalikulut, verot, ym oikeaan liiketoimintaan kuuluvat menot. Jos ravintolapäiväsi ruoka koostuu pääasiassa halvoista hiilareista sekä parista halvasta lihanpalasta ja joku asiakas maksaa siitä silmää räpäyttämättä 20 euroa, hänellä ei todellakaan ole mitään käsitystä rahan arvosta. Toisaalta, olen kuullut sanottavan että ”on suorastaan rikollista antaa hölmöjen pitää rahansa”… 



Iso hatunnosto kuitenkin kaikille niille sitkeille sisseille, jotka uhmasivat helmikuisen sunnuntaipäivän kalseankosteaa säätä ja jaksoivat värjötellä koko päivän myymässä ruokiaan. Palataan asiaan taas toukokuussa.

Miksi ostaisin ravintolapäivänä tukusta haettuja ja teollisesti valmistettuja tusinapullia? Niitä saa Alepasta joka päivä.

Mieluummin paikan päälla valmistettua, tai edes muuten itse kokattua syötävää, kiitos.


18 kommenttia:

Riitta kirjoitti...

Loistava analyysi, olen täysin samaa mieltä vaikken päivään mitenkään osallistunutkaan. Kovin moni tuntui pettyneen tämänkertaiseen tarjontaan, ja kertomasi perusteella en yhtään ihmettele. Vai että ihan tukusta haettuja pullia, sillä lailla... :-(

Tuplaespresso kirjoitti...

Tämänkertaisen ravintolapäivän perusteella uskon vahvasti, että oikeilla ravintoloitsijoilla ei ole mitään syytä huoleen ;) Näistä ei ole kilpailijoiksi.

hyvän ruuan ystävä kirjoitti...

Olen ihan samaa mieltä ammattikokkien(ravintoloitten) osallistumisesta ravintolapäivään, elikkä ei missään tapauksessa!

Muuten kaikille muillekkin yrittäjille pitäisi olla neljä kuititonta ja arvonlisäverotonta päivää vuodessa. Tehdään taksikuskeille taksipäivät, kampaajille kampaamopäivät, maalareille maalauspäivät jne jolloin saa tienata ilman kuittia ja veroja, jookos.

Tai sitten ravintolapäivä pitää pysyä ihan puhtaasti harrastuspäivänä.

Kätevän Emännän Käsikirja kirjoitti...

Hyvä, hyvä! Minäkin haluan pieniä maisteluannoksia. Mielestäni Ravintolapäivään nimenomaan kuuluu se, että voi ostaa ja maistella paljon erilaisia, erilaisten ruokakulttuurien antimia. Toivottavasti tarjoajat ottavat tätä enemmän tulevaisuudessa huomioon.

Caramia kirjoitti...

Paikotellen olikin tosi törkeitä hintapyyntöjä aika tavallisen näkösistä annoksista. Eikös ravintolapäivä ole nimenomaan harrastuspäivä eikä mikään "harrastukset rahaksi" -päivä? Ihmiset on ihan hölmöjä jos ne maksaa ylihintaa tavallisesta kotiruuasta. Oma valinta jos joku ottaa lomaa töistä saadakseen laittaa ruokaa, mutta miksi jonkun pitäisi maksaa se saamatta jäänyt palkka? Jos mäkin ensi joulun alla ottaisin töistä vapaata ja askartelisin joulukortteja mun 6-vuotiaan lapsen kanssa. Pyydettäis niistä vaan vitosen kappale. Ostaisitkos? Ai et vai.

Unknown kirjoitti...

Täytyy tarkentaa, Uuden edessä tehtiin jäätelöä nestetypellä, ei kuivajäällä.

auRa kirjoitti...

Mä oon vähän miettiny että onko neljä kertaa vuodessa tapahtuva Ravintolapäivä vähän liikaa? Alkaako inflaatio jyllätä laadussa ja tarjonnassa kun ravintoloitsijat on sillee "ai perkele, sehän on taas tänä sunnuntaina"? Jotenkin kolme kertaa vuodessakin kuulostaisi houkuttelevammalta asiakkaankin näkökulmasta kun ei ehtisi tulla sitä "äh, TAAS Ravintolapäivä ja nyt olen huono kaupunkilainen jos en käy osallistumassa kaupunkikulttuuriin"-ahdistusta. Itsekin kävin tänä vuonna vain Teurastamolla ja sinnekin jaksoin lähteä vain uutuudenviehätyksen takia koska siellä oli mauritiuslaista ja tiibetiläistä ruokaa. Ja mä sentään asun tässä vieressä.

Anonyymi kirjoitti...

Katselin jo viime syksynä että hyvin olivat mm. aasialaisten ravintoloiden edustus kasvanut tarjonnassa ja myytiin näppärästi ruokaa ilman pakollisia ravintolakuluja.

Se, että joku myy tukusta haettua kamaa suoraan, ei tässä vaiheessa enää yllätä mitenkään. Alkuperäinen ajatus on kuollut -- niinkuin usein tuppaa käymään.

Anonyymi kirjoitti...

Narinkkatorilla ainakin yhden aasialaisravintolan pöydän alla oli laatikko jossa luki:
Hankosushi
Herttoniemi

Anonyymi kirjoitti...

Pienempiä annoksia?! Viimeksi kun kävin ravintolapäiväkierroksella, olin nimenomaan pettynyt annoskokoihin, joilla ei todellakaan tapeat nälkää. Jos haluan, että nälkä lähtee, on kannattavampaa mennä johonkin kalliolaiseen aasialaiseen ja ottaa yksi annos, kuin syödä noita ravintolapäivän monen euron miniannoksia. Isoja annoksia pienelle tytölle - Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

http://www.voice.fi/ilmiot/huippukokit-moittivat-ruualla-rahastajat-voivat-pilata-ravintolapaivan-tulevaisuuden/8/52678

Tuplaespresso kirjoitti...

Onpa tullut jo monta kommenttia, kiitos niistä kaikista.

Yritetään yhdessä vaikuttaa siihen, että ravintolapäivä pysyy hauskana harrastuksena: Sopivan kokoisia ja hyvän makuisia annoksia omakustannushintaan - ja siihen hintaan ei sitten lasketa työmäärää. Jos voittoa sattuisi tulemaan, ravintolapäivän hengessä sen voi osoittaa hyvään tarkoitukseen johonkin muualle kuin omaan lompakkoon :)

Anonyymi kirjoitti...

Höh, kyllä työstä pitää saada palkka! Ei sitä noin vaan aleta antamaan ruokaa ilmaiseksi ihmisille. Olkoon vaikkas kummoinen ravintolapäivä tahansa. Kyllä tekijöitten kuuluu saadaa palkkaa!

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tarkoitit sillä että ravintoloitsijan pitäisi pitää varalla jotain kannellisia ruokakippoja? Meillä oli ainaskin omat astiat mukana ja niissä kuljetettiin soppa kotiin.

Anonyymi X kirjoitti...

Anonyymille: työstä kuuluu maksaa palkaa mutta harrastamisesta saa maksaa itse. En mäkään odota että joku maksaisi mulle siitä että näkee mun harjottelevan snoukkaamaan. Eikä kukaan maksa sellasella katusoittajalle joka vetää nuotin vierestä. Miksi jonkun pitäis maksaa sulle ihan palkkaa siitä että sä harrastelet ruuanlaittoa?

Mä kävin aika monessa paikassa ravintolapäivänä ja aikas harvassa oli ne paikat jossa ruoka oli edes hintansa väärti. Mauttomia ja suolattomia pasteijoita, etnoruoka oli pääasiassa keitettyä riisiä ja sitten oli kaiken huipuks vielä noi Espan pinkit munkit. Apua!

Tuplaespresso kirjoitti...

@ Jyri Lehtinen
Korjattu tekstiin. Kiitos tarkennuksesta, minun mokani :)

@ Anonyymi
Niillä kannellisilla ruokakipoilla tarkoitin sitä, että kaikki asiakkaat eivät huomaa ottaa mukaan omia astioita. Tai sitten voi käydä niinkin, että ruoka on NIIN hyvää että siitä halutaan take-away-annos. Ravintoloitsijalla on hyvä olla antaa(/myydä?) jokin sopiva ja tiivis astia (pakasterasia tms) jossa ruoka kulkee pidemmänkin matkan. Sitä kutsutaan hyväksi asiakaspalveluksi, jonka avulla ruoan menekki saattaa lisääntyä yllättävänkin paljon :)

Kotiravintola Poutamäki kirjoitti...

Hei! Bloggaajan kannattaa ensi kerralla eilisen kaltaisella huonolla säällä tutustua kotiravintolatarjontaan. Meillä kävi 75 asiakasta ja saimme yksinomaan ylistävää palautetta alusta loppuun asti itse laittamastamme harrastelijaruoasta. Ravintolamiljöönä oli oma kotimme helsinkiläislähiössä. Tarjoilimme lounasmenun, jossa 2 keittovaihtoehtoa, seitsemän eri sortin leipäpöytä (!) ja kaksi jälkiruokavaihtoehtoa. Tervetuloa siis joskus meille!

Tuplaespresso kirjoitti...

Kiitos kutsusta :) Varmasti kotiravintola olisikin ollut parempi vaihtoehto eilisellä kelillä ja unohtaa pienet maisteluannokset. Menu kuulostaa hyvältä ja varsinkin tuon seitsemän sortin leipäpöydän takia teille voisi matkustaa vähän kauempaakin.