tiistai 12. elokuuta 2014

Porkkana-kookoskakku ja punajuuri-suklaakakku


kuva: Anna Räsänen

Lauantaina Messukeskuksen ”World Dog Show 2014” -koiranäyttelyn jälkeen vietimme koirien sukukokousta Klaukkalassa nyyttikestien merkeissä. Muut hoitivat varsinaiset ruoat, me olimme lupautuneet tekemään jälkiruoan. Kaikkiaan meitä oli Klaukkalassa kaksijalkaisia parisenkymmentä henkeä nauttimassa hyvästä ruoasta ja seurasta sekä lämpimästä kesäillasta Annan ja Eeron huolellisesti koirankestäväksi aidatussa puutarhassa, ja toistakymmentä koiraa vilisteli jaloissa niin, että välillä niihin oli kompastua. Niilläkin näytti olevan hauskaa, vaikka ruoan kerjääminen ihmisiltä ei onnistunutkaan. Vanhukset Söpö ja Höpö tosin olivat tästä koiranuorisolaumasta ihan vetämättömissä koko seuraavan päivän...

Kännykkäkameran nopeus ei oikein riitä vilkkaasti liikkuvan koiralauman kuvaamiseen...

Fiksu ruokabloggaaja osaisi säännöstellä ja tekisi tietysti näistä kummastakin kakkureseptistä eri postauksen, jotta reseptit eivät loppuisi kesken. Mutta luotan siihen, että reseptejä riittää ja kun nämä kakut menivät kumpikin samaan paikkaan, niin…

Kesäkurpitsakakun yhteydessä lupasin myöhemmin paljastaa mehevän porkkanakakun salaisuuden. Nyt palkitaan odotus. Monella on varmaan kokemusta kurkkuun takertuvan kuivasta porkkanakakusta?

Mehevyyteen on kaksi (tai oikeastaan kolme) salaisuutta, joista ensimmäinen on taikinaan käytettävän rasvan ja toinen on porkkanaraasteen laatu.  Kolmas salaisuus on aika – porkkanakakkua (tai kesäkurpitsa- tai punajuurikakkua) ei koskaan saa tarjoilla liian nopeasti paistamisen jälkeen.

·         Voisula antaa toki hyvää makua, mutta rypsiöljy tekee taikinasta kosteamman. Ei siis voita, vaan ruokaöljyä.

·         Porkkanaraasteen tulisi olla mahdollisimman hienojakoista, jotta porkkanankin mehukkuus pääsisi paremmin oikeuksiinsa kakkutaikinassa. Porkkanahan ei ole taikinassa antamassa rakennetta tai makua, vaan kosteutta. Tavallisella raastimella tulee aivan liian karkeaa raastetta. Mikroraastimen hienompi puoli tekee jo huomattavasti parempaa jälkeä. Mutta se suuri salaisuus on mehulinko. Vain mehulinko irrottaa porkkanasta riittävästi nestettä. Porkkanat surautetaan mehulingon läpi ja sen jälkeen yhdistetään uudelleen porkkanamehu sekä siivilään jäänyt kuitumainen osa. Siinä on myös maailman paras porkkanaraaste, joka niksi taisi esiintyä NiksiPirkassa jo joskus 1970-luvulla. Mutta jos mehulinkoa ei ole käytettävissä, käytetään sitä mikroraastinta.

Punajuurikakussa olisi ollut muuten melkein samanlainen resepti kuin porkkanakakussa, mutta halusin kokeilla onnistuuko tällaisen kakun tekeminen myös gluteenittomana ja sävelsin vehnäjauhon tilalle perunajauhoa sekä mantelijauhoa. Lopputulos oli paistamisen jälkeen hiukan murenevaisempi, mutta kun kakku oli vetäytynyt riittävän kauan, koostumus oli ihan priima - ja gluteeniton.

kuva: Anna Räsänen

Tarkoituksenani oli paistaa uunipellin kokoiset kakkulevyt, enemmän ja litteämpiä porkkana- ja punajuurikakun palasia - tai jos vaikka olisi kokeillut pyöräyttää näistä ”kääretortut”. Mutta sitten huomasin että leivinpaperirulla on loppu, kauppa on jo kiinni ja kaapissa on pelkkiä leivinpaperiarkkeja. Ne ovat vähän liian pieniä peittämään koko pellin pohjan, joten kääretorttumalli oli pakko unohtaa. Onneksi minulla oli isoja alumiinivuokia, jotka sitten vuorasin leivinarkilla ja kaadoin taikinan vuokaan. Kakuista tuli näin aika paksuja ja ohjeen mukaan tehdystä kuorrutteestakin kasvoi aika runsas kerros, mutta näin nyt tällä kertaa.

Mutta palataan vielä takaisin siihen mehevyyden kolmanteen salaisuuteen, aikaan: Tällaiset porkkana-, punajuuri- ja kesäkurpitsakakut pitää aina tehdä päivää tai paria ennen tarjoamista. Silloin kakun rakenne paranee, kosteus ehtii tasaantua ja kakusta tulee vielä hurjan paljon parempikin kuin vastaleivottuna. Kuorrute levitetään siis mieluiten vasta päivän vanhalle kakulle ja senkin jälkeen voi hyvin odotella vielä päivän verran ennen tarjoilua.


Porkkanakakku melkein valmiina matkalle.


Porkkana-kookoskakku

2 dl rypsiöljyä
3 dl fariinisokeria
0,5 dl maustamatonta jogurttia
1 tl vaniljauutetta tai jauhettua vaniljatankoa
4 munaa
5 dl vehnäjauhoa
1 rkl kanelia
0,25 tl muskottipähkinää
0,5 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 dl rouhittuja saksanpähkinöitä
1,5 dl kookoshiutaleita
300 g erittäin hienojakoista porkkanaraastetta
kuorrute
150 g pehmeää voita
4 dl tomusokeria
350 g Philadelphia tuorejuustoa
2,5 dl kookoshiutaleita
päälle
kookoshiutaleita

Sekoita ensin keskenään vehnäjauho, kaneli, muskottipähkinä, suola, leivinjauhe ja ruokasooda ja jätä odottamaan. Raasta porkkanat mahdollisimman hienoksi raasteeksi. Rouhi saksanpähkinät ja jätä nekin vielä odottamaan. Kaada kulhoon fariinisokeri sekä rypsiöljy ja vatkaa voimakkaasti noin minuutin ajan. Lisää jogurtti sekä vanilja ja vatkaa edelleen, kulhossa on nyt melko karkeaa sokeritahnaa. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.

Kääntele maustetut jauhot varovasti öljy-sokeri-munaseokseen. Älä vatkaa, sekoita vain sen verran että kaikki on kunnolla sekaisin. Lisää lopuksi saksanpähkinärouhe, kookoshiutaleet sekä hieno porkkanaraaste ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa 30-40 minuuttia tai kunnes tikulla kokeiltaessa taikinaa ei enää tartu tikkuun.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan ja jätä se tekeytymään yön yli huoneenlämpöön tuorekelmulla peitettynä. (Leipiä ja leivonnaisia ei koskaan pitäisi säilyttää pitkiä aikoja jääkaapissa, sillä toisin kuin monet luulevat, jääkaappi ei pidä niitä tuoreen veroisina, vaan päinvastoin kuivattaa niitä.)

Kuorruta kakku vasta 12-24 tunnin kuluttua paistamisesta. Vatkaa (sähkövatkaimella tai yleiskoneella) pehmeä voi sekä tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja vatkaa vielä kunnes seos on tasaista ja kuohkeaa. Sekoita kookoshiutaleet viimeksi kuorrutteen joukkoon ja levitä kuorrute tasaiseksi kerrokseksi porkkanakakun pinnalle. Leikkaa kakku paloiksi terävällä veitsellä ja ripottele pinnalle viimeksi vielä ohut kerros kookoshiutaleita. Kun voita sekä tuorejuustoa sisältävä kuorrute on levitetty, kakku säilytetään jääkaapissa.

Vuoan oma kansi ei mahtunut kiinni, joten kakunpaloihin paineltiin cocktailtikkuja ja koko komeuden päälle viritettiin tuorekelmu.


Punajuuri-suklaakakku
(gluteeniton)

6-7 punajuurta (soseutettuna 250 g)
3,5 dl kidesokeria
1,5 dl rypsiöljyä
1 dl maustamatonta jogurttia
1 tl vaniljauutetta tai jauhettua vaniljatankoa
4 munaa
3 dl perunajauhoa
2 dl mantelijauhoa
1,5 dl tummaa kaakaojauhetta
0,5 tl suolaa
2 tl ruokasoodaa
1 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä
kuorrute
170 g valkosuklaata
1 dl kuohukermaa
100 g pehmeää voita
3 dl tomusokeria
250 g Philadelphia tuorejuustoa

Kääri punajuuret jokainen erikseen alumiinifolioon ja kypsennä uunissa 200 asteessa noin 2 tuntia. Anna punajuurien jäähtyä folion sisällä noin tunnin ajan, pura juurekset ulos, kuori ne ja soseuta sauvasekoittimella. Punajuurisosetta tulisi olla nyt noin 250 g tai hiukan yli.

Sekoita isossa kulhossa keskenään perunajauho, mantelijauho, kaakaojauhe, suola sekä ruokasooda ja jätä hetkeksi odottamaan.  Sulata vesihauteessa kuorrutteeseen tarvittava valkosuklaa pieninä paloina kuohukerman joukkoon, sekoita hyvin ja jäähdytä jääkaappilämpötilaan.

Kaada isoon kulhoon rypsiöljy sekä sokeri ja vatkaa noin minuutin ajan. Lisää jogurtti sekä vanilja ja vatkaa vielä hetken, kulhossa on nyt melko karkeaa sokeritahnaa. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.

Kääntele maustetut jauhot varovasti öljy-sokeri-munaseokseen. Älä vatkaa, sekoita vain sen verran että kaikki on kunnolla sekaisin. Lisää lopuksi pekaanipähkinärouhe sekä punajuurisose ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja kypsennä uunin alaosassa 175 asteessa noin 30-40 minuuttia tai kunnes tikulla kokeiltaessa tikkuun ei enää tartu taikinaa.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan ja jätä se tekeytymään yön yli huoneenlämpöön tuorekelmulla peitettynä. Kuorruta kakku vasta 12-24 tunnin kuluttua paistamisesta.

Ota jääkaapista kermaan sulatettu suklaa ja vatkaa seos pehmeäksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa pehmeä voi sekä tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää tuorejuusto ja vatkaa vielä sen verran että seos on tasaista ja kuohkeaa. Lisää valkosuklaakermavaahto kuorrutteen joukkoon ja sekoita hyvin. Levitä kuorrute tasaiseksi kerrokseksi punajuurikakun päälle ja leikkaa kakku palasiksi terävällä veitsellä. Kun voita, kermaa sekä tuorejuustoa sisältävä kuorrute on levitetty, kakku säilytetään jääkaapissa.

kuva: Anna Räsänen


4 kommenttia:

kati kirjoitti...

Porkkanakakku onkin mun jokasyksyinen ehdoton lemppari - ja kautta voi jatkaa huoletta pitkälle talveen. Kuulostaa tosi hyvältä uudelta suosikkireseptiltä! mielenkiintoinen lisä tuo jogurtti, pitää heti testata.
Olen kokeillut myös suklaa-punajuurikakkua pariinkiin kertaan, mutta jäänyt haikailemaan sitä täydellistä koostumusta ja makua. Pitänee tehdä siis myös nämä molemmat kerralla! jee ja kiitos!

Tuplaespresso kirjoitti...

En tiedä oliko näissäkään se täydellinen koostumus ja maku, mutta aika hyvää vauhtia nämä kuitenkin hupenivat ;)

Animalrights kirjoitti...

Mitenhän jos tekisin punajuurikakun kookoskuorrutteella?

Tuplaespresso kirjoitti...

Voisi olla ihan hyvä ajatus :)